maanantai 29. helmikuuta 2016

Sairaalaklovneista







Törmäsin facebookissa sairaalaklovnien sivuilla yhteen juttuun, joka löytyy Helsingin Sanomista, linkki on tässä:

http://www.hs.fi/elama/a1456289716936?jako=cd33c1e976c6bfd4f0438b7fe950263b&ref=og-url

Jäin miettimään todella paljon sairaalaklovnien työtä ja sitä kuinka monta kertaa ollaan sairaalassa heihin törmätty. En edes osaa laskea niin moneen, kun heitä on nähty. Tekevät äärettömän tärkeää työtä!! <3
Joka kerta, kun heitä näkee sairaalankäytävällä, osastolla tai polilla, niin tapaaminen on aina yhtä hauska!! Klovnit pysähtyvät sairaalankäytävilläkin ilahduttamaan lapsia. Edelleen irtoaa hymy meidän neidiltäkin, kun sairaalaklovneja tavataan. Kuinka kovan kivunkin keskelle tulee hymy ja nauru. Voi kuinka monta kertaa näin on käynyt!! <3 Kurja reissu onkin vaihtunut iloon ja kuinka aina muistellaan näitä kohtaamisia. Osa sairaalassa tehdyistä jutuista saattaa jäädä unohduksiin ihan täysin. :) Josta olen todella iloinen itsekin. Päällimmäisenä käynnistä muistiin jäikin sairaalaklovnit ja kun vielä kortti saadaan mukaan, niin kotonakin heidän nimiään muistellaan ja ketä klovnia on ollut milläkin kerralla nähty.
Kiitollinen olen ihan jokaisesta sairaalaklovnista, joita ollaan saatu nähdä!! <3 Ovat pelastaneet meidän lasten päiviä monesti. Aivan mielettömän upeaa ja tärkeää työtä tekevät. Olen monesti itse heille antanutkin palautetta, että kiitos teille, olette monta kurjaa käyntiä kääntänyt hyväksi!! <3

Oikein mukavaa karkauspäivän iltaa!! <3

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Meidän perheen päivä


Nyt monessa blogissa oon lukenut monien päivistä mitä heidän päivän aikana on tapahtunut, täällä Nooran päivää Together in Wonderland blogissa, joten päätinpä minäkin kirjoitella. Tämä nyt ei tuorein päivä ole, kun tuli tietokoneen kanssa ongelmia... Nyt se on korjattu ja toivon mukaan toimii hiukan paremmin. :D Kirjoittelen meidän keskiviikko päivästä, kun silloin niitä postauksia lueskelin ja omani kirjoitin.

Klo 8 Herätys, kaksi nuorinta kouluun. Mieheni oli tässä kohtaa jo käynyt kuntosalilla. Toiseksi vanhin lähti itsekseen kouluun klo 8, mieheni usein hänet herättää, mutta hänellä myös oma herätyskello soimassa. Tässä kohtaa aamupalat ja lääkkeet lapsille. Tietty pitää aina katsoa, että heillä on sellaiset siistit vaatteet päällä ja silmälasit päässä tai lähinnä nuorimmalla. ;) Neiti nyt osaa jo hommansa hoitaa.

8.40 Kaksi nuorinta lähetettiin kouluun ja samalla vanhimmalle tietoa, että jos haluaa kyydin bussipysäkille, niin ylös sängystä. Omat aamutoimet, aamupalat ym.

9.10 Lähtö vanhinta viemään bussipysäkille
9.30-12 Itselläni oli päiväompelukurssi, mieheni minut sinne vei, koska opiston vieressä tehdään siltatöitä, niin parkkipaikat on tosi hankala löytää.

12.10 Tulin kotiin ja söin lounasta mieheni kanssa sekä laitoin pyykit kuivumaan ja uuden koneellisen pyörimään. Mieheni oli tehnyt meille broitsukastikkeen valmiiksi.


13 Lähdin viemään miestäni työpalaveriin, kotona olin klo 13.20

13.15 Pääsivät koulusta kaksi nuorinta, nuorimmalle tuli kaveri kylään suoraan koulusta. Autoin välipalaa heille ja tarkistin läksyt. Sekä juttelin koulupäivän kuulumisia molempien kanssa. Neidille ohjeistin tekemään biologiaa yhden kappaleen eteenpäin ja historiaa myös yksi kappale (nämä kun kuuluu meidän kotikouluun). Meillä on nuorimman kanssa sopimus, että kun 10 päivää peräkkäin on läksyt kirjoitettu siistillä käsialalla, niin hän pääsee leffaan. Hänellä kun on hiukan oneglmia tuon käsialan huolellisuuden kanssa, kirjoittaminen on kuulemma tosi typerää ja tylsää. ;) Pakko oli joku porkkana laittaa, jos edes vähän auttaisi. :D
Tässä välissä itse kudoin muutaman rivin tumppua, laitoin pyykkejä kuivumaan ja seuraavan koneellisen pyörimään sekä ehdin jutella ystäväni kanssa puhelimessa, hän kun oli aamusta jo yrittänyt soittaa. Katsoin myös neidin tekemän biologian ja historian. Soittelin myös muutamia hoideltavia asioita.

14.15 Pääsi toiseksi vanhin koulusta, hänen kanssaan koulukuulumisten vaihtoa, hän itse itselleen välipalan laittoi ja söi.

14.20 Pikaisesti muutamien pyykkien viikkaamista ja neidin vienti koriskerhoon, toiseksi vanhin jäi kotiin nuorimman ja hänen kaverinsa kanssa.
N. 15.10 Hain mieheni palaverista ja toin kotiin, mieheni jäi kotiin ja toiseksi vanhin hyppäsi kyytiin, hänet vein bussipysäkille. Nuorin lähti kaverinsa kanssa ulkoilemaan.

16 Istahdin hetkeksi aikaa sohvalle ja otin hetkeksi kutimet käteen ja kävin facebookissa kurkkimassa vähän kavereiden päivityksiä, mieheni kävi hakemassa neidin koriskerhosta.

17 Nuorin ja hänen kaverinsa huudeltiin sisälle syömään. Söimme yhdessä sillä porukalla ketä meitä täällä kotona oli eli mieheni, minä, kaksi nuorinta ja nuorimman kaveri. Ruuaksi oli edellisen päivän ruokaa eli riisiä ja itse tehtyä kebablihaa sekä kaalia ja valkosipuli-kermaviilikastike ja tomaattikastike tai sitten broitsukastiketta. Neiti kun ei pysty syödä ollenkaan muuta lihaa, kun broitsua tai kalkkunaa, siksi hänelle tehdään aina oma ruoka, kun muut tykkäämme syödä välillä vähän muitakin lihoja. Sitten pyykkien kuivumaan laittamista, keittiön siivoaminen ja sänkyjen kuntoon laittaminen iltaa varten sekä säbävehkeiden pakkaamista.

17.45 Lähtö perhesäbään, mieheni käy nuorimman kanssa kerran viikossa perhesäbässä ja kerran viikossa on nuorimman joukkueella harjoitukset. Itse menin kuoroharjoituksiin tosi pitkästä aikaa ja neiti tuli mukaan, koska ei halunnut jäädä yksin kotiin.


18-19 Oli säbä ja nuorin kävi siellä samalla suihkussa, niin jäi kotiin yksi homma vähemmän ja kului minun odottaminen vähän mukavammin.

19.30 Loppui minun kuoroharjoitukset, vähän aikaa juteltiin siinä vielä ja lähdettiin kohti bussipysäkkiä. Käytiin hakemassa kaksi vanhinta bussipysäkiltä. Vanhin oli mennyt suoraan koulusta kaverinsa luokse ja toiseksi vanhin oli oman kaverinsa kanssa kaupungilla.

20.10 Iltapalat, iltalääkkeet, iltasuihkut, iltasatu. Tässä kohtaa päivää meillä on aina kaikista kovin meteli, kun kaikkia väsyttää, eikä ketään kuitenkaan huvittaisi suunnistaa kohti sänkyjä. Kaksi nuorinta saadaan suht reippaasti yleensä sänkyyn, neiti on kyllä ruvennut ihan kiitettävästi venyttämään nukkumaanmenoa... Nuorin oli jo klo 20.30 unessa. Oli riittävästi tälle päivälle touhua ja tohinaa hänelle. ;) Kun aina sitä ei riittävästi meinaa olla. Neiti hoiti lemmikkinsä ja antoi ruuan heille.

21 Neiti vihdoin saatiin sänkyyn ja kaksi vanhinta vielä pakkailivat torstain koulukamoja ja touhusivat omia juttujaan. Itsekin katsoin nuorimmalle seuraavan päivän vaatteet valmiiksi, niin helpottaa tuota aamulähtöä, huomaa kyllä koska niitä ei ole valmiiksi katsottu. ;)
Itse tässä kohtaa söin iltapalaa, juttelin äitini kanssa puhelimessa, hoidin iltapesut ja taas muutama kerros lapasia tuli tehtyä. Facebookissa kävin, ystävien kanssa viestittelin ja netissä surffailin. Juteltiin mieheni kanssa päivästä ja mitä seuraavana päivänä pitää hoitaa, iloksemme todettiin, että torstaina ei ole ihan niin paljoa juttuja, kun tänään oli ollut. Uni meinas kyllä jo väkisin tulla, mutta hetken aikaa pitää hengähtää ihan itsekseen ennenkun nukahtaa. Usein tulee tässä kohtaa näpyteltyä viestit, sähköpostit, wilmaviestit ym. Kun saa ajatuksensa kasaan paremmin, kun ei ole ketään häiritsemässä, eikä ajatus katkeile. Tässä vaan on sellainen pieni ongelma, että kun sähköposteja illasta kirjoittelee, niin tulevat ne asiat uniin... Yritän ne hoitaa päivällä, mutta aina ei vaan ehdi, eikä muista. :D

22.30 Laitoin kaikki tavarat pois ja kävin nukkumaan

Tässä meidän yhden keskiviikon puuhat. :) Joskus on ihan mukavaa, kun ei ole ihan näin paljoa ohjelmaa. Mutta toisaalta, tämä puuhailu takaa kunnon yöunet ja onhan puuhaa päivään, ettei käy aika pitkäksi.


Mukavaa sunnuntaita kaikille!! <3

torstai 25. helmikuuta 2016

Pääsiäismunia askarrellen vesi-ilmapallon päälle




Pitihän näitäkin kokeilla. :) Meillä lähestyy lastenleiri ja ajankohta on vähän ennen Pääsiäistä, joten pitäähän sitä jotain Pääsiäiseen liittyvää askarrella. Nämä munat kun pystyy tehdä pientenkin kanssa, meidän leiriläiset ovat ala-astelaisia. Suttusta puuhaa kyllä, mutta älyttömän kivaa. :D Mulla olis ollut luonnollisestikin kaksi apulaista, mutta nyt mä toteutin nämä mallit ihan itsekseni. ;)
Tähän ei siis tarvita muuta, kun vesi-ilmapalloja, toki jos haluaa suuria munia, niin voihan sitä käyttää isojakin ilmapalloja. Mutta mä tein vesi-ilmapalloista. Liimaa, jonne sekoitetaan vähän vettä, niin on helpompaa käsitellä ja seos tarttuu lankaankin kiinni (Mun seoksessa oli liimaa enempi, kun vettä. En mittaillu mitään, vaan ihan tein sellaisen juoksevan seoksen). Mulla kun noita villalankojen jämiä on kertynyt, niin ajattelin, että käytetään niitä pois. Ja sattui olemaan vielä tuollaisia kivoja värikkäitä, väriä vaihtavia lankakeriä jäljellä, niin itse kokeilin niistä. Leirille sitten otan mukaan kaikkia erivärisiä.
Mä upotin vesi-liimaseokseen lankaa, mutta neiti tuli mulle sanomaan, että äiti miksi teet noin vaikeesti ja sottaat. Sen saisi paljon helpommin sudilla. Näin varmasti oliskin, mutta mä upotin langat seokseen ja kieputtelin vaan ilmapallojen päälle. Annoin kuivua kaksi päivää, että oli varmasti kuivat, etteivät mene kasaan. Meidän nuorin oli kyllä yhtä käynyt jo räpläämässä ja se ei ihan täydellisesti kyllä onnistunutkaan. ;D No, ei se mitään!! Idean tästä nyt näkee kaikki ja sehän se oli nyt pääasia. Näitä siis meillä askarrellaan sitten oikein urakalla leirillä. :) Eikä vaadi kovastikaan tarvikeaineita, sekin on ihan kiva juttu.

Mukavaa torstaita kaikille!! <3

maanantai 22. helmikuuta 2016

Lisää kissoja





Vähän on lisää kissoja tullut tehtyä. :) Näistä 5 kpl lähti yhteen perheeseen, jonne kerättiin avustusta ja ajattelin, että siellä varmasti olisi tarpeen pienet kissat ja ehkä ilahduttaisivat lapsia. Itselle tulee hyvä mieli, kun saa auttaa toisia. Ja kun tietää, että meidän lasten vanhat vaatteet ym. menevät todella tarpeeseen ja otetaan kiitollisena vastaan, niin tulee itsellekin hyvä mieli.
Meidän neiti katseli omia lelujaan läpi ja teki samanikäiselle tytölle oman pussin, jonne laittoi pieniä poneja, kynän, kumin, tarroja ja petshopin. Sain siitä kiitoksen kuinka mielissään oli saaja ollut. <3 Neidille tämän asian kun kerroin, niin tuli hänellekin todella hyvä mieli!!
On ihanaa, kun pystyy lapsillekin opettaa sen, kuinka hyvä mieli tulee toisten auttamisesta. Nuorin ei vielä halunnut luopua leluistaan ja hänelle sanoinkin, että väkisin ei kannata. Sen aika tulee sitten myöhemmin, kun on valmis jakamaan omista leluistaan. Yhdessä hänen kanssaan etsittiin palapelejä ja lautapelejä mitä voitiin laittaa eteenpäin. Sanoin, että tämäkin on jo iso juttu, kun nämä annetaan heille. Hänellekin tuli sitten hyvä mieli. Vanhoja vaatteitaan valkkasi mitä muutamia sinne laitettiin ja toppahaalaritkin lähti. Tuli omiinkin kaappeihin taas vähän tilaa. ;)
Pieni asia itselle, suuri lahja saajalle!! <3

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!! <3

perjantai 19. helmikuuta 2016

Pohdintoja


On tullut tässä mietittyä ja pohdittua viime vuoden jälkeen, että mitä kaikkea on tapahtunut. Nyt kun eletään sellaista seesteisempää aikaa, niin meillä on jopa siivottu kunnolla. Siitä mä nautin tosi paljon!! <3 Tykkään ja nautin siitä puhtaudesta ja siisteydestä mikä on aina siivouksen jälkeen hetken. Vähän samanlainen fiilis, kun suihkun jälkeen. Hetki jolloin nautin vaan oleilusta. Elämän pieniä iloja.

Multa on viime vuosien aikana tultu kovasti kysymään, että mitä sä teet nykyään. No, olen kotona lasten kanssa. Tätä vastausta ei voisi ääneen sanoa! Kun lapset ovat niin isoja, että eivät tarvitse sitä vaipanvaihtoa ym. niin yleinen ajatus on se, että äiti vaan pakoilee töitä ja on laiska. Kun viime kesän jälkeen sainkin titteliksi omaishoitaja, niin sen sanan jälkeen ihmiset vaihtavat puheenaihetta monesti hyvin nopeasti. Eli vastasin niin tai näin, niin aina se on väärinpäin muiden mielestä. Tätä asiaa olen joutunut todella paljon työstämään omassa mielessäni, onneksi nykyään jo aika hyvin pystyy monia asioita suodattamaan (monta kertaa täälläkin asiaa pohtinut kyllä). Meille pääasia on se, että arki pyörii ja mieheni saa tehdä suht rauhassa työnsä. Onneksi hänellä on ihanan ymmärtäväinen työnantaja!! Se on meille ollut kuin lottovoitto. Kun yhden ihmisen on vaikea olla kahdessa paikassa yhtä aikaa. Mieheni on itse ottanut hoitaakseen neidin lääketiputuksen, kun voi ottaa työt sinne mukaan ja minulle sopii oikein loistavasti.

Mun työni ei ole tuon tittelin myötä muuttunut mihinkään. Teen ihan täysin samoja juttuja, kun mitä sitä ennenkin. Välillä kummastelen ja hämmästelen, ei se tee minusta eri ihmistä, vaikka olisinkin "vaan" lasten kanssa kotona. Mun mielestä se on ihan yhtä arvokasta työtä, kun mikä tahansa muukin työ. Tästä työstä vaan ei saa palkkaa yhtä paljon, kun kodin ulkopuolisesta. Onneksi se on ollut meillä mahdollista, ymmärrän toki, että kaikilla ei ole mahdollisuutta olla näin pitkään kotona. Eikä tässä todellakaan mitään miljonäärejä olla, mutta esim. ulkomaanmatkoja meillä ei tehdä. Siihen ei ole ollut mahdollisuutta, mutta en mä ole myöskään kaivannut, haaveilen välillä kyllä. Ollaan tehty valintoja ja ehkä teemme monia asioita täysin eri tavalla, kun valtaosa ihmisistä, mutta toisaalta onpahan säästetty, kun ei ole tarvinnut kenenkään kustantaa kalliita päivähoitoja. Eipä nekään ole ilmaisia. Mutta ikuisuuskysymyksiä ja toiset ajattelevat todellakin toisella tavalla. Tämä on ihan mun täysin oma mielipide ja muut voivat ajatella mitä haluavat, mutta se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle. Eikä mielestäni pitäisi mennä arvostelemaan suuntaan tai toiseen kenenkään valintoja. Itsehän niistä kantaa vastuun mitä tekee.

Mä oon hiljaisina hetkinä kelannut meidän viime vuotta. Nyt vasta on ollut energiaa ja halunnut edes miettiä mitä on tapahtunut. Ihan juurta jaksain en vieläkään halua viime vuotta ruotia, se on ollut ja mennyt. Paljon on tapahtunut, eikä kaikki niin mukavia juttujakaan, mutta onneksi seassa on tosi paljon myös niitä ilon hetkiä. <3 Ollaan saatu kokea perheen kanssa paljon sellaisia kivoja juttuja, mitä ei ilman sairastumista olisi ollut mahdollisuutta kokea. Kuntoutukset ovat olleet neidille fyysisesti todella rankkoja, mutta vastapainoksi siellä tutustuttiin uusiin ihmisiin, joihin emme ilman tätä sairautta oltaisi koskaan tutustuttukaan ja saatu ihan kahdestaan askarrella. Ehkä ollessa siellä kuopan pohjalla on ollut ajatuksena, että mä en jaksa. Voimia on saatu kuitenkin aina siihen hetkeen!! <3

Tänään kun tätä kirjoittelen meillä on monta asiaa hyvin. <3 Neidin hyvä kausi jatkui melkein kaksi kuukautta ja saadaan olla siitä todella kiitollisia. Itselläni on jopa kaksi harrastusta (joka toinen viikko), säännöllisiä harrastuksia mulla on ollut joskus monta vuotta sitten. Voi kuinka hyvän mielen se tuokaan, saan tehdä käsillä sitä mistä tykkään paljon ja samalla opin uutta. Meillä on ollut mahdollisuus tavata ystäviä. Ollaan tämän alkuvuoden aikana tavattu ystäviä enempi, kun koko viime vuonna yhteensä. Oon ystäväni kanssa viettänyt jo kaksi leffailtaa, juuri mietittiin, että viime vuonna taidettiin pitää tasan yksi.
Mieheni on löytänyt omia harrastuksia, joissa käy säännöllisesti. Salilla hän käy toiseksi vanhimman kanssa kahdestaan, yrittävät vanhintakin houkutella mukaan.
Vanhimmalla vielä vähän hakusessa harrastus, kun koulupäivän pituutta ei koskaan tiedä aamulla kouluun mennessä. Hän tietää koulun loppumisen siinä kohtaa, kun opettajat päästää kotiin. Yhtä kerhoa veljensä kanssa pitää seurakunnalla. Perjantaisin yleensä käy nuortenillassa.
Toiseksi vanhin on ruvennut käymään salilla, vetää kerhoa vanhimman kanssa kerran viikossa, käy bassotunnilla kerran viikossa ja nuortenillassa.
Neiti soittelee kerran viikossa kanteleella, kerran viikossa käy koriskerhossa ja kerran viikossa partiossa. Ulkoilee lähes joka päivä ja nyt kun oli lumia, niin kävi hiihtämässä melkein joka päivä. Joka toinen tiistai käy fysioterapiassa.
Nuorin käy kerran viikossa joukkueessa pelaamassa säbää ja kerran viikossa perhesäbässä mieheni kanssa. Tarkoituksena on hänen kanssaan ruveta käymään jäähallin yleisövuoroilla luistelemassa, koska ulkojäille ei valitettavasti pääse.

Joillekin nämä jutut ovat itsestään selviä, vaan ei ole meille. Emme ole voineet suunnitella edes iltaan saakka päivää, koska kesken päivän saattoi tulla jotain odottamatonta ja sehän tarkoitti aina päivystysreissua, joissa helposti vierähtää aikaa 3-4 tuntia. Sinä aikana toinen pyöritti normiarkea muun porukan kanssa. Viikossa saattoi olla sairaalalla käyntejä jopa neljä, siihen päälle fysioterapiat, labrat ym. Ja jos ei ollut käyntejä, niin istuin koneella kirjoittelemassa sähköposteja tai odotin soittoa poleilta tai vaihtelin aikoja. Rankkaa on henkisesti katsoa vierestä, kun lapsella on kovaa kipua, eikä mikään auta, eikä itse pysty tehdä yhtään mitään! Nyt huomaan sen, että tuo on uuvuttanut mua tosi paljon. Eipä näitä todellakaan tule ajatelleeksi siinä hetkessä, sitä on vaan selviydyttävä päivästä toiseen. Välillä joku on ympärillä loukkaantunutkin, kun en ole jaksanut lähteä jonnekin tai joutunut monta kertaa peräkkäin perua tapaamiset. Lopulta en sopinut enään yhtään mitään. Pääsi jollain tavalla helpommalla, kun ei ollut painetta, että joudunko taas perumaan tämän tapaamisen. Ja voi kuinka olisi ollut ihana nähdä ystäviä!! <3 Voi kuinka se aina niin paljon antoi voimia mennä eteenpäin. Oman jaksamisen takia oli vaan pakko näin toimia, ehkä itsekästäkin, mutta en jaksanut enempää niitä pettymyksiä minäkään. Sekin oli raskasta. Onneksi suurin osa kuitenkin ymmärsi ja ne ystävät kulkee edelleen meidän vierellä. <3 Tiedän, että teitä on täällä blogissanikin lukemassa mun päivityksiä. Kiitos teille kaikille läheisille, ystäville ja sukulaisille tuesta!! <3 Ilman teitä en olisi jaksanut näin hyvin!!

Tulipahan pitkä vuodatus... Mutta vähän piti purkaa ajatuksia ulos. Nyt mennään eteenpäin iloisella ja kiitollisella mielellä kaikkea mukavaa yhdessä ja erikseen puuhaten ja touhuten. Nautimme tästä hetkestä kovasti!! <3 Nautimme arjen pienistä ja suurista iloista.

Halusin tämän jutun julkaista tänne, vaikka tästä tilanne onkin muuttunut... Me saatiin todella nauttia kahdesta ihanasta kuukaudesta ilman jatkuvaa huolta, murhetta ja kipua!! <3 Nyt on lähdetty taas toiseen suuntaan... Öisin ei nukuta ja kipu vaivaa, eikä tyttö pysty syödä. Haluan tämän julkaisun tehdä, että voin itse käydä lukemassa siitä kuinka tilanne on ollut niin täydellisen hyvä, että neiti pystyi touhuamaan niinkun muutkin!! <3 Se päivä vielä tulee, että tämä kestää vieläkin kauemmin. Mä uskon siihen!! Positiivisella asenteella pystyy tekemään kuitenkin paljon, vaikka sekin välillä tuottaa hankaluuksia. ;) Nyt mennään kohti viikonloppua ja nautitaan siitä!!

Oikein mukavaa viikonloppua ihan kaikille!! <3

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Mun tuunaus






Mun projektini on odottanut toteutusta jo, en edes muista kuinka kauan.... Ainakin viime syksystä. Nyt vihdoin se on ainakin jollain tavalla päätöksessään. :) Löysin fb:n kirppikseltä tuon lampun ja olis ollut lampulle jo aiemminkin tarvetta, mutta se nyt vaan on odotellut inspiraatiota.
En tykkännyt tuosta varjostimen väristä ja ihailin Outin tekemää varjostinta ja siitähän se idea lähti. Tässä yksi linkki Outin ihaniin tuunauksiin, Outi`s life blogin sivu. Tää ei tainnut olla se mistä mä tämän idean bongasin, mutta idea näkyy kyllä hyvinkin. :)
Omaan lamppuuni en ihan täysin tyytyväinen ole... Mä en saanut tuota tähteä niin tasaiseksi kun olisin halunnut... Mutta katotaan vaihtuuko se vielä. Nyt annan kuitenkin kuivua. :D Väriin olen todella tyytyväinen!! Tähti on juuri meidän olkkarin verhojen värinen. Siihen ihastuin kovasti!! <3
Ihanaa on, kun nyt on sängyn vieressä yölamppu, jonka avulla pystyy lukemaan.

Mukavaa keskiviikkoa kaikille!! <3

tiistai 16. helmikuuta 2016

Mun oma herkkuvaihdon paketti


Nyt on kaikki kolme meidän perheen herkkuvaihtopakettia tullut perille. :) Omani tuli tänään hetki sitten perille. Lämmin kiitos Minttu tästä vaihdosta!! <3

Minun herkkuvaihtopaketissa oli levy tummaa suklaata, tämä onkin uusi tuttavuus minulle. Kaunis kortti ja magneetti. Oman pakettini lähettäjä oli Jenna Toiveita, Haaveita ja Suloisia unelmia blogista. Kiitos Jenna herkkupaketista! :)

Aurinkoista tiistaita kaikille!! <3

maanantai 15. helmikuuta 2016

Herkkuvaihdon paketti


Meillä näitä herkkusuita riittää, niin siksi ilmoitin meidät kolme tämän kertaiseen herkkuvaihtoon. :)
Lämmin kiitos Minttu, kun taas jaksoit tämän järkätä!! <3
Mintun blogiin pääset

Meillä kaksi nuorinta saivat nämä paketit avata tosiaan vasta yhtä aikaa. Viime kerralla nuorin nosti niin hirmuisen metelin, että miksi hän ei saanut pakettia, vaikka se oli siinä kohtaa jo matkalla. Tällä kertaa sitten jemmasin neidin paketin. ;)

Nuorimman paketista löytyi nuorimman suurinta herkkua eli pussi vaahtokarkkeja!! :D Nämä meinas hävitä jo heti nuorimman suuhun. Paketissa oli myös pussillinen lakuja, olivat nopan mallisia ja tämä olikin hänestä kauhean hauska juttu. Lisäksi paketissa oli aivan ihana kortti ja Minions vihko, kynä ja viivotin.
Lämmin kiitos Päiville Kukkiva omenatarha blogiin!! Oli todella mieleinen paketti!! <3

Neidin herkkuvaihto paketti


Me osallistuttiin oikein porukalla herkkuvaihtoon. Nää on kyllä kivoja arjen piristyksiä!! :)
Kiitos Minttu, kun taas jaksoit tämän järjestää! <3 Mintun blogiin pääset

Tämä meidän neidin paketti tuli jo viime viikolla postissa, mutta en voinut antaa sitä avattavaksi, ettei tule pikkuveljelle huuto siitä hommasta, niinkun viimeksi kävi. ;) Paketit siis avattiin tänään yhtä aikaa. Taas tuli kyllä niin oikeaan hetkeen tämä piristys!! <3
Neiti on ollut niin huonossa kunnossa viime viikon ke asti, niin tämä oli aivan ihana juttu!! Neiti saikin todella suuren ja erittäin mieleisen paketin. <3 Paketista löytyi pussi sirkusaakkosia, kaksi askia salmiakkia, 4 Muumi-tikkaria, kaksi Fazerin suklaapatukkaa ja kaksi purkkapakettia. Herkkujen lisäksi paketissa oli todella kaunis kortti, ihanat tarrat ja ihana vihko.
Lämmin kiitos Redrose!! <3 Toit suuren piristyksen meidän neidin päivään!!

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Ystävänpäivä 2016


"Eikö ystävänpäivä olekaan
joka ainoa päivä vuodessa?
Eikö ystävää muistaa tulekaan
kuin harmin mieleen tuodessa?
Eikö ystävää muuhun tarvitakaan
kuin onnea olalle taputtamaan?

Sua ystävä rakas mä tarvitsen
joka hetken juhlan tai arkisen.
Jaat kanssani hetket riemussani,
kuljet rinnalla surussa, murheessani.
Ota vastaan nää lämpimät kiitokset
ja ystävänpäivän "kukkaset"."
Birgit Ahokas

Oikein ihanaa ystävänpäivää kaikille!! <3


perjantai 12. helmikuuta 2016

Meidän lemmikit







Meidän perheessä kun ei voi mitä tahansa lemmikkiä ottaa ja neiti on pyytänyt jo kauan aikaa, että eikö meille voitaisi ottaa uudestaan akaattikotiloita. Pitkään tätä asiaa on mietitty ja tultiin sitten siihen lopputulokseen mieheni kanssa, että kun kaikenlaista kurjaa on ollut, niin onhan nuo sellaisia mitä on kiva katella ja kesällä meinataan muutaman kerran viedä pihaankin.
Joululahjaksi sitten ostettiin kaksi akaattikotiloa, jotka saivat nimekseen Amanda ja Adele niinkun jo kirjoittelinkin. Kovin suttuisia ovat ja nirsoja ruuan suhteen, mutta kyllä niistä on tullut tosi rakkaita varsinkin neidille. Aamulla ensimmäisenä hän käy katsomassa, että terraariossa on kaikki hyvin ja sytyttää lämpölampun päälle. Meillä kotilot saavat ruuan iltaisin ja vesi vaihdetaan samalla sekä suihkutellaan suihkupullolla. Terraariossa kun pitää olla riittävän kosteaa. Ruokinnan, vedenvaihdon ja suihkuttelun neiti huolehtii ihan itse ja aina ilman eri mainintaa. Terraarion pesu onkin sitten meidän vanhempien homma, noin parin-kolmen viikon välein.
Tuosta alimmasta kuvasta näkee hyvinkin kuinka kurkusta maistuu ainostaan keskusta. ;D Mutta totesin neidille, että ne sopii tähän perheeseen oikein hyvin!! Kun nirsoilua tapahtuu myös lemmikkien suunnassa.
Nämä ovat sellaiset lemmikit, jotka jakavat porukan kahteen. Toiset tykkää, toiset eivät tykkää ollenkaan, koska ovat niin limaisia. Mutta meillä nämä ovat ihailun kohteena joka päivä. <3 Tulleet siis osaksi meidän perhettä. Hauska niitä on kyllä seurailla, kun illasta laitetaan ruoka, niin pienen hetken päästä käy ruokakipolla kova kuhina, kun heti pitää päästä maistelemaan mitä sinne on laitettu. Suurinta herkkua on salaatinlehdet, kurkun keskusta ja tomaatti. Vähän ovat syöneet viinirypäleitäkin, mutta porkkana ei mene juurikaan kaupaksi. Kesällä meinataan sitten poimia voikukan lehtiä, ne olivat ainakin meidän aikaisemman kotilon suurta herkkua, niitä ei ollut aamulla koskaan yhtään murua jäljellä.

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!! <3

torstai 11. helmikuuta 2016

Yölamppu


Pakko oli heti tulla teille tämä upea idea jakamaan!! :D Facebookissa (missäs muuallakaan, no ehkä Pinterestissäkin ihania ideoita.... ;)) oli yhdessä ryhmässä niin hyvä idea, että pitihän se heti toteuttaa, varsinkin kun kaikki tarvikkeet löytyi kassia lukuunottamatta kotoa.

Meillä on neiti haaveillut jo pitkään yölampusta huoneeseensa, muutamia kokeiltukin, mutta ne ei oikein toiminut. Nyt kokeillaan tätä!! :) Tämä oli neidille niin hieno yllätys rankan sairaalareissun päälle. Frozen on meillä ollut jo pidemmän aikaa niin huippu juttu, että eipä tähän mitään muutakaan voinut kokeilla. ;)

Kassiksihan siis voi valita ihan oman mielen mukaisen aiheen. Sisällä on led-valot lasipurkissa. Ei siis mitään suuren suuria juttuja tämä vaadi. Valaisi tosi kauniisti juuri sen verran, kun illalla tarvitseekin. Hän, joka tämän idean oli kehittänyt antoi luvan mulle laittaa tämän hienon idean eteenpäin. Tämä kuva on siis ihan mun oma. :)

Valoisaa torstai-iltaa kurjasta kelistä huolimatta!! <3

tiistai 9. helmikuuta 2016

Toinen uusi lelu







Kun mä sain uuden lelun, niin pitihän miehenikin saada oma. ;) Meillä kun ei välttämättä mene nämä asiat ihan niinkun monissa muissa perheissä... Mä olin haaveillut uudesta kamerasta jo monta vuotta, mieheni monitoimikoneesta. Meillä ei ole koskaan ollut monitoimikonetta ja aina on siitä puhuttu, mutta kun ovat aika arvokkaita, niin jäänyt ostamatta.
Nyt tässä muutama viikko sitten löytyi Kenwoodin kone, joka oli poistomyynnissä (alle puoleen hintaan), koska tulee uudenmallinen kone. No, meitä ei todellakaan haitannut, vaikka ei uusimman mallinen olekaan. ;) Niinpä sitten miehenikin sai suuren haaveensa toteutettua. Ja on ollut kyllä kovasti käytössä ja todella hyvä!! Useamman kerran on tehty sämpylöitä, viime lauantaina tehtiin pizzapohjat tuolla ja mä leivoin pullia viime viikolla. Kyllähän se oli helppo pyörittää litran taikina tuolla koneella, aiemmin kun oon aina tehnyt ne pullat ihan käsin.
Ostin myös Ikeasta tuollaisen leivonta alustan, joka oli äärettömän kätevä!! Lähti pullataikinat todella helposti irti!! Pyörittelin 3 litraa pullataikinaa ja tein yhden satsin Runebergin torttuja. Ehkä tässä innostuu useamminkin tuota pullataikinaa tekemään, kun ei tartte käsin vatkailla. ;) Pitihän sitä vähän laskiaispullia tehdä porukalle ja kanelipullia. Toiseksi vanhin tykkää kanelipullista tosi paljon! Hän kysyikin koulusta tullessaan, että miksi mä olin leiponut, totesin hänelle, että siksi kun halusin ilahduttaa heitä. <3
(Ei ollut mikään maksettu mainos koneen suhteen, eikä alustan, vaan ovat molemmat meillä todettu äärettömän hyviksi!!)

Mä olen lähes kaikki gluteenittomien leivonnaisten ym. ohjeet hakenut Pörden Keittiössä blogista, koska niillä ohjeilla onnistuu aina! En viitsi kovinkaan monia kokeiluja tehdä, ettei tartte hukkaan heitellä. Tässä ohje millä tein gluteenittomat pullat (pullataikina):

Gluteeniton pullataikina

5 dl maitoa (meillä käytössä kaurajuoma)
2 tl psylliumia (kuvassa vihreä pussi)
50 g tuoretta hiivaa
2 kananmunaa
1,5 dl sokeria
2 tl suolaa
2 tl kardemummaa
n. 14 dl Semperin fin mix gluteenitonta vaaleaa jauhoseosta
(tässä ei ole edes vehnätärkkelystä)
150g sulatettua margariinia tai voita

Voiteluun kananmunaa jota ohennettu hiukan vedellä

Murenna hiiva kädenlämpöiseen maitoon ja sekoita. Lisää psyllium joukkoon ja anna hetken aikaa turvota.
Sekoita munat, sokeri, suola ja kardemumma.
Lisää jauhoja pikkuhiljaa ensin käsinvatkaten ja sen jälkeen hyvin alustaen joko käsin tai koneella. (Mä itse tein kokonaan koneella)
Lisää lopuksi sulatettu margariini tai voisula ja alusta taikina hyvin.
Leivo pullat ja kohota kaksinkertaiseksi.
Voitele vatkatulla kananmunalla jossa on vähän kylmää vettä seassa, sillä silloin se levittyy hyvin siihen pullien päälle. Ripottele päälle raesokeria (tai mantelilastuja tai mantelirouhetta).
Paista 225 asteessa kunnes pullat ovat kauniin kullanruskeita.
Meidän uunilla taisin paistaa jonkun 12 minuuttia.

Mukavaa laskiaistiistai-iltaa kaikille!! <3

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Retki Vapriikkiin













Käytiin testaamassa eläinvaaka ja mun kohdalla näytti tältä :) 




Käytiin eilen retkeilemässä nuorimman ja mieheni kanssa Vapriikissa. Neiti kiersi näyttelyt partiokavereidensa kanssa. Neiti sanoi, että voitte te sinne tulla, mutta me ei saada heidän kanssaan kulkea. ;) Onneksi paikka on sen verran suuri, että ihan heti ei välttämättä törmää. Ja kun sovittiin heidän laumanjohtajan kanssa, että he aloittavat eläintieteelliseltä puolelta ja me mammuteista. Kerran törmättiin ja silloinkaan neiti ei ollut tuntevinaankaan meitä. ;D

Oli ihanaa, kun kerrankin saatiin mennä nuorimman mielenkiinnon ehdoilla. Kun on neljä eri ikäistä lasta, niin tokihan mielenkiinnon kohteetkin on hiukan toisenlaisia. Sehän on selvä juttu! Nuorinta ja vanhinta kyllä yhdistää jääkiekon fanittaminen. Me käytiin ensin kiertämässä se mammuttinäyttely ja olihan se hieno kokemus. Kovin suuri ei ollut mammuttien osuus, mutta olihan se nuorimmalle tosi jännittävää, kun ne mammutit oli niin suuria kooltaan.
Mammuttien jälkeen mentiin jääkiekkomuseoon ja siellä me sitten oltiin ihan reilusti! :) Tämän nyt tiesikin sinne jo mennessä. Nuorimmainen pääsi lämäripeliä pelaamaan monta kierrosta, kun siellä museossa ei ollut ruuhkaa. Kuunneltiin joukkueiden maalilauluja ja ihasteltiin sielläkin viedolta Granlundin ilmaveiviä (meillä on olemassa dvd, jossa on -95 ja -11 maailmanmestaruus jutut). Mutta onhan sitä ilmaveiviä hieno tuollakin ihailla. :D Neiti partiokavereiden kanssa oli ehtinyt kiertää jo monta museota, kun me oltiin käyty vasta mammutit ja jääkiekko...
Lelumuseossa käytiin tosi pikaisesti. Siellä ei ollut kovinkaan suurta mielenkiinnon kohdetta. Sitten toinen paikka mihin nuorin halusi oli linja-auto, jonka kyydissä voi ihastella matkaa Hämeenkadulta Härmälään. Jääkiekkomuseo ja linja-auto kun oli käyty, niin siinä kohtaa hän oli valmis lähtemään jo kotiin. ;) Sanoin sitten hänelle, että äiti haluaa kyllä luonnontieteelliseen käymään vielä. Nuorin ei oikein innostunut, mutta kun sieltä löydettiin sellainen tehtävä lappunen, mistä piti etsiä eläimiä, puita, ötököitä ym. niin innostui kovasti. Luonnontieteelliseen oli tullut lisää juttuja sen jälkeen, kun mitä itse olen viimeksi siellä käynyt. Toki siitä on jo useampi vuosi aikaa... ;) Oli ihania öisiä juttuja!! Lapset pääsivät puunrungon sisään konttaamaan, missä oli sitten kaikenlaisia ötököitä ym. Öinen maisema oli itsestäni jotenkin ihana.
Muita museoita me emme tällä kertaa ehtineetkään kiertää. Mutta ei se mitään!! Tuossa oli kyllä ihan riittävästi ihailemista ja aikaakin meni usempi tunti. Ihana reissu oli kyllä!! <3 Vanhin vähän jäi harmittelemaan, että ei lähtenyt matkaan, mutta sanoin hänelle, että joku toinen kerta kyllä voidaan lähteä sinne aivan hyvin! :)

Oikein mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!! <3